Päiviä vai kuukausia? Hiihtokauden pituus vaihtelee laajasti

Hiihtokausi on toisille meistä todella pitkä, jopa useita kuukausia. Toisten hiihtokausi kattaa vain muutamia päiviä, huonona, vähälumisena talvena ei sitäkään. Asuinpaikka vaikuttaa hiihtokauden pituuteen merkittävästi. Varmasti suurimmat erot koetaan etelä-pohjoissuunnassa, mutta myös itä-länsisuunnassa on eroavaisuuksia.

Jos asut Etelä-Suomessa, olet varmasti tottunut siihen, että lumi tulee kyllä, mutta se saattaa sulaa lähes saman tien pois. Monet meistä pääkaupunkiseudulla asuvista suuntaavatkin hiihtolomalla Pohjois-Suomen hiihtokeskuksiin esimerkiksi Leville tai Ylläkselle. Jos taas asuu Pohjois-Suomessa, on hiihtokausi jo lähtökohtaisesti pidempi.

Pohjois-Suomen hiihtokausi on selvästi Etelä-Suomea pidempi. Tänä vuonna lunta on kuitenkin odotettu Pohjois-Suomessakin tavallista pidempään. Usein Pohjois-Suomen hiihtokeskukset ovat avanneet ensimmäiset rinteensä jo marraskuussa, ja parhaimmat pitävät ne auki aina toukokuun alkuun asti. Hiihtokausi onkin parhaimmillaan siis jopa kuuden kuukauden mittainen. Ero Etelä-Suomeen on huikea. Keskeistä verrattuna Etelä-Suomeen on myös ero siinä, miten lumi sataa. Usein Pohjois-Suomessa saadaan pysyvä lumi jo ennen vuoden vaihdetta, kun taas Etelä-Suomessa lumi tulee vuoden vaihteen jälkeen, jos silloinkaan.

Voinko itse vaikuttaa hiihtokauden pituuteen?

Jokainen meistä voi vaikuttaa oman hiihtokautensa pituuteen. Tietenkin hiihtokauteen vaikuttavat asuinpaikka, sääolosuhteen ja monet muut meistä riippumattomat tekijät, mutta kyllä hiihtokauden pituutta voi itsekin määrittää.

Meitä on monenlaisia hiihtäjiä. Moni on sen verran mukavuuden haluinen, että odottaa ensin kunnolla lunta ja paljon eri latuvaihtoehtoja ennen kuin edes lähtee hiihtämään. On mukavaa, kun voi vaihdella ja varioida reittiä jokaisella kerralla. Hiihtokausi ei tällöin ole välttämättä kovinkaan pitkä, mutta se ei tällaisille hiihtäjille ole tärkeää.

Jokainen tietää varmasti ainakin yhden sellaisen innokkaan kuntoilijan tai hiihtoharrastajan, joka ryntää ladulle heti ensimmäisen mahdollisuuden tullessa. He ovat ensilumenladun käyttäjiä tai menevät hiihtämään jopa hiihtoputkiin. Ensilumenladuthan avataan monin paikoin jo ennen varsinaisen hiihtokauden alkua joko tykkilumen tai säilötyn lumen turvin. Jos hiihtoladulle säntää heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen, on hiihtokausi varmasti pidempi kuin sellaisilla, jotka lähtevät hiihtämään vasta, kun luonnon lumi on maassa. Meistä siis jokainen voi vaikuttaa oman hiihtokautensa pituuteen.

Voiko hiihtokauteen laskea muutakin kuin suksilla vietetyn ajan?

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä kaikkea hiihtokauteen voi laskea? Tapoja on varmasti yhtä monta kuin laskijaakin. Ehkäpä perinteisin tapa on laskea hiihtokauden alkavan siitä, kun ensimmäisen kerran pääset suksille, ja päättyvän siihen, kun viimeisen kerran hyppäät suksilta pois. Miten laskisit hiihtokauden, jos käyt esimerkiksi ensilumenladulla lokakuussa, mutta luonnon lumi tuleekin vasta tammikuussa? Kuten todettu tapoja laskea on monia, eikä niissä ole varmasti yhtä oikeaa. Tuntuu kuitenkin usein siltä, että hiihtokauden pituutta vertaillaan kahvipöydissä.

Voisiko hiihtokauden pituuteen laskea myös oheisharjoittelun? Osa varmasti olisi sitä mieltä, että todellakin, kun taas osa älähtäisi kovaan ääneen, ettei se ole oikeaa hiihtokautta. Mikä onkaan oikea hiihtokausi? Jos kesätreeneihin kuuluu paljon esimerkiksi rullasuksilla hiihtoa, voidaanko se laskea hiihtokauteen? Tällä laskutavalla hiihtokaudesta tulisi jopa lähes 12 kuukauden mittainen. Varmasti keväällä ja syksyllä olisi hetkiä, kun ei olisi mahdollista hiihtää rullasuksilla, muttei vielä pääsisi lumiladullekaan. Perinteisesti hiihtokauden pituudella on kuitenkin taidettu viitata siihen lumiseen hiihtokauteen.

Ovatko talvet erilaisia?

Usein päivän sää tai uutiset kertovat, kuinka on poikkeuksellisen lämmintä tähän aikaan vuodesta. Toisaalta viime talvena saimme kuulla, kuinka lunta oli monin paikoin ennätyksellisen paljon. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jopa sortui erilaisia hallirakennuksia tästä johtuen. Tänä talvena on puolestaan uutisoitu lumettomasta Lapista ja siitä, kuinka esimerkiksi brittituristien koneet ovat kääntyneet takaisin Lapin kehnon lumitilanteen takia. Talvet ovat siis keskenään hyvin erilaisia, ja lumitilanne vaihtelee laajasti eri talvien välillä; toisena talvena lunta on paljon ja toisena ei.

Voidaankin sanoa, että Suomen talvet ovat hyvin erilaisia keskenään. Talven pituus ja etenkin lumen määrä sekä lumipeitteen pysyvyys vaikuttavat suoraan hiihtokauden pituuteen. Pysyvä lumipeite etenkin Etelä-Suomeen vaikuttaa tulevan koko ajan myöhemmin, jos ollenkaan. Toisaalta viime vuosina myös Pohjois-Suomi on kärsinyt leudosta tai myöhään alkavasta talvesta.

Vuositasolla erot eivät ehkä ole niin merkittäviä, mutta pitkän aikavälin tarkastelu osoittaa, että talvet ovat hiljalleen lämmenneet ja tulleet selvästi vähälumisemmiksi. Tämän takia myös hiihtokauden pituus on lyhentymään päin koko Suomessa.

Mistä vuosittaiset erot johtuvat?

Vuosittaisten erojen taustalla on varmasti monia eri syitä. Pitkän aikavälin trendin kuitenkin osoittaa, että talvet ovat selvästi lämpenemään päin. Ilmaston muutoksesta on puhuttu koko ajan yhä enenevässä määrin. Ilmaston muutos onkin varmasti pitkällä aikavälillä yksi eniten hiihtokauden pituuteen Suomessa vaikuttaneista asioista. Vaikka monet hiihtokeskukset ja jopa kaupungit ovat investoineet esimerkiksi lumitykkeihin, ei se riitä pidentämään hiihtokautta niin paljoa, kuin ilmaston muutos on kautta lyhentänyt.

Tulevina vuosina tullaan todennäköisesti näkemään yhä vaihtelevampia talvia juurikin ilmaston muutoksesta johtuen.

Hiihtokauden pituus, miten maksimihyöty irti?

Hiihtokauden pituus vaihtelee suuresti niin vuosittain kuin asuinpaikankin mukaan. Osaan asioista voi itse vaikuttaa, kun taas toisiin ei. Jos hiihtokaudesta mielii saada kaiken mahdollisen hyödyn irti, kannattaa siihen alkaa valmistautumaan jo hyvissä ajoin. Myös kesäkaudella voi tehdä hiihtoa tukevia harjoitteita, jolloin jo ensimmäisistä hiihtokerroista saa enemmän iloa. Tällöin myös lyhyestä hiihtokaudesta on mahdollista saada kaikki mahdollinen hyöty irti.

Kaiken tärkeintä on kuitenkin pitää hauskaa ja nauttia Suomen hiihtokaudesta, oli se sitten minkä pituinen tahansa!

Leave a Comment