Runsaslumiset talvet tekevät Itä-Suomen laduista laadukkaita ja nautittavia

Kun lähdet etelärannikolta kohti Itä-Suomea, huomaat, että maisemat muuttuvat. Peltoaukeita on vähemmän ja vesistöjä enemmän. Tavallisesti talvikuukausina voit myös todeta, että lumimäärä lisääntyy, mitä idemmäksi ja pohjoisemmaksi menet. Tietenkään talvet eivät ole veljeksiä, ja kelit saattavat koetella myös Itä-Suomen laduilla suksivaa. Tämä tapahtuu kuitenkin harvemmin kuin Etelä-Suomessa. Pitkäkestoinen lumipeite melko lähellä suuria asutuskeskuksia onkin Itä-Suomen valtti innokkaan hiihtäjän silmissä. Suuri osa itäisestä Suomesta kuuluu myös Järvi-Suomeen, joten ladut polveilevat suomalaisten todellisessa sielunmaisemassa.

Mikäli jatkat etelästä alkanutta matkaasi syvemmälle Itä-Suomeen, alkavat myös korkeuserot kasvaa. Itä-Suomen sydänseuduilla Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa näköpiirissä alkaa kohota toinen toistaan vaikuttavampia lumipeitteisiä vaaroja. Kainuun puolella ollaankin sitten todellisessa vaarojen valtakunnassa. Näillä alueilla ovat Suomen eteläisimmät todella huikeiden näköalojen hiihtoladut.

Samoissa maisemissa voit halutessasi vaihtaa jalkaasi vaikkapa laskettelusukset tai hypätä lumilaudan päälle, sillä Itä-Suomessa on useita hiihtokeskuksia, jotka houkuttelevat asiakkaita laajalta alueelta. Kaikki suomalaisethan tuntevat Kolin, Tahkon ja Vuokatin.

Hiihtoladut itäisen Suoman taajamissa

Itä-Suomi ei ole yhtä tiheään asuttua kuin Etelä-Suomi. Taajamia on harvemmassa. Kuitenkin paikalliset hiihtoharrastajat hyödyntävät jatkuvasti asutuksen tuntumaan valaistuille kuntoradoille höylättyjä latuja. Tässä asiassa he eivät eroa eteläsuomalaisista tai muualla asuvista harrastustovereistaan. Koska talvi on pidempi ja runsaslumisempi kuin etelässä, eivät lumetetut ladut ole täällä aivan yhtä tärkeitä. Suuremmista taajamista toki näitä löytyy. Lumetettuja latuja saattaa olla myös hiihtokeskuksien ja urheiluopistojen yhteydessä. Näissä paikoissa on muutenkin hulppeat ja usein hyvin hoidetut latuverkot.

Talvet eivät Itä-Suomessa siis ole aina pitkiä ja runsaslumisia pakkastalvia, mutta useinkin riittävän kylmiä jäädyttämään järvet. Itäsuomalaiset asuvat usein lähellä vesistöjä. Niinpä he voivat meren rannikolla asuvien tavoin kauniina pakkaspäivänä hilpaista sukset jalassa jäälle. Näitä päiviä on itäsuomalaisella vain useammin kuin Itämeren rannan asukeilla. Hengitys humauttaa kylmimmillä keleillä silmäripset hetkessä huuruun, mutta mitäpä tuosta! Voiko mikään voittaa jäälakeudella suksimisen riemua? Itä-Suomessa jää- ja lumitilanteen salliessa tehdään jäälle monilla paikkakunnilla myös höylälatuja.

Jäätyneiden vesistöjen valtakunta – hyödyntämätöntä lääniä laduille?

Itä-Suomessa siis hiihdetään jäätyneillä järvillä. Silti on aiheellista kysyä, voitaisiinko hiihtää enemmän ja pidempiä reittejä? Monet Suomen suurimmista järvistä sijaitsevat Itä-Suomessa. Näistä Saimaa on Suomen suurin järvi ja Pielinenkin viiden suurimman joukossa. Itäsuomalaiset suurjärvet niihin liittyvine reittivesineen voisivat tarjota mahdollisuuksia kymmenien, jopa satojen kilometrien laturetkille. Jäähiihtoretki voisi vaikka alkaa Lappeenrannasta ja päättyä Savonlinnaan tai miksei Joensuuhunkin tai Kuopioonkin asti, eikä sinun tarvitsisi poiketa kertaakaan rannalle. Höylälatujen ylläpito tällaisilla pitkillä reiteillä olisi melko vaikeasti järjestettävissä.

Mikään ei kuitenkaan estä sinua toteuttamasta tällaista hiihtoretkeä itsenäisesti. Toki kunnon ja hiihtorutiinin pitää olla kohdillaan, mikäli haluaa lähteä hiihtämään todella pitkille reiteille omin nokkineen.

Jäällä hiihtäminen vaatii vielä erityistä varovaisuutta, sillä kaikkia virtapaikkoja on mahdotonta päätellä maaston perusteella. Niitä voi olla muuallakin kuin kapeikoissa tai purojen ja jokien suilla. Lisäksi varusteiden pitää olla hyvät, ja sinun täytyy varautua myös pahimpaan. Mikäli putoat jäihin, sinun pitää päästä ylös, pysyä riittävän lämpimänä ja saada apua paikalle.

Hiihtoladut ovat tärkeitä Itä-Suomen talviturismille

Itä-Suomen järvialue on tärkeä matkailualue. Ainakin kesällä voit helposti löytää majoitusta vesistösokkeloiden rantamilta. Osa matkailuyrityksistä palvelee niin ikään talvisin, ja nämä kohteet tarjoavat mahdollisuuksia myös maastohiihtäjille. Maaseudun mökkiyrittäjät ovat hyvin tietoisia lähialueen hiihtoladuista. Ei ole myöskään lainkaan tavatonta, että mökkiyrittäjä on tehnyt latukoneella ainakin perinteisen hiihtotavan lenkin lähimaisemiin. Jos tarvitset leveämpää luistelu-uraa ja pitkiä matkoja, silloin todennäköisemmin päädyt sivakoimaan jollekin valaistulle ladulle lähitaajamaan. Järvi-Suomessa on joitain hiihtokeskuksia, joissa puitteet maastohiihdolle ovat mainiot.

Mentäessä Itä-Suomen pohjoisempiin osiin maastohiihdon merkitys talvituristien houkuttelijana kasvaa. Ainakin hiihtolomien aikaan saattaa olla työlästä löytää majoitusta vaaramaisemien tunnetuista hiihtokeskuksista. Tee varauksesi hyvissä ajoin, jos haluat varmistaa pääsysi Kolin, Tahkon, Vuokatin tai jonkin muun tunnetun keskuksen ainutlaatuisille laduille. Vuokattia voi melkeinpä pitää maastohiihdon mekkana, sillä se on eräs Suomen tärkeimmistä kilpahiihdon harjoittelukeskuksista. Tämä takaa aivan loistavat latuolot ja juuri maastohiihtäjälle sopivia oheispalveluita. Vuokatilta löydät myös toisen Itä-Suomen hiihtoputkista. Toinen on Järvi-Suomessa Leppävirralla.

Mikä Itä-Suomen laduissa on erikoislaatuista?

Itä-Suomessa on jotakin, mitä et muualta löydä. Omintakeisia ovat tavattaman pitkät ja monimuotoiset vesistösokkelot, jotka ovat parhaimmillaan kuukausikaupalla niin vahvassa jäässä, että hiihtolatujen ylläpito onnistuu. Tässä on paljon hyödyttämättömiä, todella pitkiin hiihtoreitteihin liittyviä mahdollisuuksia. Lumivarmat, suurten korkeuserojen vaarat tarjoavat jotakin unohtumatonta.

Kaikki tuntevat vaikkapa Kolin kansallismaiseman. Miltä tuntuisi sivakoida näissä ikonisissa kehyksissä kauniina pakkaspäivänä? Kirkkaus suorastaan häikäisee, ja Pielisen jäälakeus levittäytyy yli kaksisataa metriä alempana. Täällä sinä todella virkistyt.

Monen sektorin työ takaa Itä-Suomen hyvät latuverkot

Kolin maisemat kuuluvat kansallispuistoon, jota hallinnoi Metsähallitus. Monissa muissakin Itä-Suomen kansallispuistoista on erinomaiset ladut talvituristin iloksi. Ainakin perinteisen hiihtäjä pääsee sujuvasti suksimaan näillä alueilla. Kuntien ylläpitämiä valaistuja latuja tai muita reittejä on myös tarjolla, ei ehkä ihan yhtä tiheästi kuin Etelä-Suomessa, mutta riittävästi kuitenkin. Myös itäisessä Suomessa kolmannen sektorin toimijat ja yrittäjät tekevät jättimäisen työn hiihtolatujen ylläpitämisessä. Ilman urheiluseuroja tai matkailuyrittäjiä et maastohiihtäjänä pääsisi alueen poikkeuksellisia maastoista nauttimaan niin hyvin kuin nykyisin.

Leave a Comment